|
Kommersantin artikkeli (nro 164/P (4219), 07.09.2009)
Tretjakovin galleria 4.9.-4.10.
Tolmatshin Sali
Metamorfosy Arktiki, Kari Huhtamo Tretjakovin galleriassa
Kuvanveistäjän näyttely
Suomalainen kuvanveistäjä ja minimalisti
Kari Huhtamo saa Moskovassa keisarillisen vastaanoton. Hänen töitään
voidaan samaan aikaan nähdä kolmella eri paikalla: Malyj Levshinskij
–kujan pienessä salissa, Tretjakovin päärakennuksen sisäpihalla ja
gallerian Krymskij valin saleissa. Ruukin sponsoroimaan näyttelyyn kävi
tutustumassa Kommersantin toimittaja Valentin Djakonov.
Jos
katsoo 66-vuotiaan Kari Huhtamon veistoksia lapsen välittömin silmin,
niissä voi nähdä jotakin raastinrautaa tai juustohöylää muistuttavaa.
Abstraktit muodot, tasaisin välein tehty rei’itys tai aaltomainen
faktuuri on toteutettu pyrkien maksimaaliseen yksinkertaisuuteen ja
hyvän suunnittelun täydellisyyteen. Juuret löytyvät kuvanveiston
1920-luvun modernismista. Geometriset, täsmälliset muodot yhdistävät
Huhtamon Naum Gaboon, kun taas välillä kuvanveistäjän innostus
orgaanisiin aiheisiin tuottaa muistumia Konstantin Brankuzin
monumenteista.
Retro-veistoksessa Huhtamo imitoi kubismia, sen
suoria kulmia ja kymmeniin fragmentteihin jäsennettyä tilaa. Avis Larus
ja Narcissos -teokset, joissa on viitteitä kasvi- ja eläinkunnasta, ovat
nykytaiteen variaatioita symbolismin ja modernismin teemoista. Sen
lisäksi Huhtamo on kuitenkin lihaa Pohjoismaissa – niin taiteessa ja
elämässäkin - vallitsevan skandinaavisen minimalismin lihasta. Juuri
siksi taiteilija on saavuttanut menestystä myös omalla maallaan: hänen
teoksiaan löytyy yli 16 Suomen kaupungista erilaisista yhteyksistä.
Huhtamo on vankka ammattilainen, jonka tuotannossa ei ole notkahduksia
eikä selkeitä epäonnistumisia; hän on myös myyvä ja kohtuullinen. Hän ei
halveksi jo Willian Hogarthin löytämää S-kirjaimen muotoista ”kauneuden
linjaa”. Tretjakovin galleriassa Huhtamo on kuin kotonaan. Eikä ihme,
sillä Metamorfosy Arktiki –näyttelyn alulle panijana toimi gallerian
ensimmäinen varapääjohtaja Lidia Iovleva.
Teräs on jo
kolmenkymmenen vuoden ajan ollut Huhtamon tärkein materiaali.
Arkielämässä olemme tottuneet assosioimaan sen kylmyyteen ja
välinpitämättömyyteen, mutta teräksellä on myös ominaisuuksia, jotka
tekevät siitä veden kaltaisen: tässä materiaalissa tila etenee aaltojen
lailla ja valo välkehtii konstikkaasti. Parhaiten nämä teräksen
ominaisuudet ilmenevät julkisissa tiloissa, kuten Tretjakovin gallerian
sisäpihalla. Siellä Järvenpeili-veistoksen kahdesta puoliympyrästä
muodostuvat kaltevat pinnat vaikuttavat aivan erityisen eläviltä.
Veistoksen teräksisissä kyljissä Tretjakovkan ikävänpuoleinen á la Russe
–arkkitehtuuri taittuu yllättäen kaarena ja alkaa muistuttaa Antonio
Gaudin rakennelmia. Nähdäkseen Huhtamon töitä niiden luonnollisessa
ympäristössä katsojan on kuitenkin siirryttävä Krymskin valin saleihin.
Tämä Brežnevin ajan ”neobrutalismin” muistomerkki ja sen suorakulmien
autiomaa muistuttaa sekä arktisia jääkenttiä, joiden ympäröimänä
suomalainen kuvanveistäjä kasvoi, että valtion virastotaloja, joihin
hänen veistoksiaan on usein sijoiteltu. Vasta Krymskij valin tiloissa
tajuaa, kuinka yksinkertaiset asiat voivat saavuttaa suosiota: Huhtamon
töiden katselu on kuin nauttisi lumista maisemaa vasten kasvavan
yksinäisen puun katselusta.
www.Huhtamo.com
|
